HYÖNTEISKARKOTTEET JA -MYRKYT – LUVANVARAISUUS

Monia kummastattuttaa miksi hyönteiskarkotteisiin liittyy niin paljon polemiikkia ja miksi luonnonmukaisia selväsanaisia hyönteiskarkotteita ei kauppojen hyllystä löydy.
Nyt vielä tehokkaaksi ja turvalliseksi havaittu Derma3 levottomuutta vähentävä voide ja suihke on vedetty pois markkinoilta.
Mistä tässä oikein on kyse??
Tiedustelimme asiaa SOLHEDS-tuotesarjan kehittäjältä Saija Pihkaselta.

Solheds Derma3 levottomuutta vähentävä suihke on Suomen viranomaisten tulkinnan mukaan luvanvarainen. Ruotsin tulkinnan mukaan se on kuitenkin vapaasti markkinoitavissa ja myynnissä.

Miksi Derma3 levottomuutta vähentävä voide ja suihke vedettiin pois markkinoilta?

Keväällä ilmestyi mainos laajalla jakelulla, jossa ko. tuotteet oli nimetty Derma3 hyönteisvoide ja Derma3 hyönteissuihke. Sain mainoksen oikoluettavaksi ja korjasin nimet oikein, mutta korjaus ei mennyt painoon asti. Kyseessä oli itsenäisen jälleenmyyjän mainos, ei SOLHEDSin järjestämä mainos.

Virheellinen nimi mahdollisti kilpailijalle valittamisen viranomaisille biosidiasetuksen nimissä. Sain viranomaisilta heti ilmoituksen tuotteiden luvanvaraisuudesta sekä selvityspyynnön. Tein kattavan selvityspyynnön, jossa kävin lävitse 1) hevostalouden ja hyönteiskarkotteiden merkityksen kesällä hevosille, 2) selvitin lukuisten luonnonöljyjen sisään rakennetun ominaisuuden eli hajun karkottavan vaikutuksen hyönteisiin, 3) selvitin tuotteissa  käytettyjen luonnonöljyjen muut käyttöominaisuudet, jotka tukivat tuotteiden etiketeissä annettua käyttötarkoitusta.

Suomen viranomaiset pysyivät jo ennen selvitystä ilmoittamassaan kannassa, jossa Derma3 levottomuutta vähentävä voide ja suihke ovat yksiselitteisesti Suomen viranomaisten tulkitsemana hyönteiskarkotteita ja tällöin biosidilasetuksen alaisia ja markkinointi luvanvaraista. Koska lupaa ei ole, oli tuotteet vedettävä pois markkinoilta.

Ruotsissa samat tuotteet ovat vapaasti markkinoitavissa ja myynnissä, koska Ruotsin viranomainen ei ole tulkinnut tuotteita biosideiksi.

 

Huomioitavaa on, että ko. tuotteiden sisältämät ainesosat ovat vain viranomaisten tulkitsemassa hyönteiskarkotekäytössä luvanvaraisia eli tuotteisiin ei sellaisenaan liity mitään viranomaisten arvioimaa turvariskiä ympäristölle, eläimille tai ihmisille. Ruotsissa samat tuotteet ovat vapaasti markkinoitavissa ja myynnissä, koska Ruotsin viranomainen ei ole tulkinnut tuotteita biosideiksi. Eli kaikki tuotteissa käytetyt ainesosat ovat hyväksyttyjä muissa käyttötarkoituksissa, myös Suomessa.

Miksi tuotteita ei saa kutsua hyönteiskarkotteiksi?

Sanojen ”hyönteis” ja ”karkote” käyttö viittaa arvaten tuotteen hyönteiskarkote käyttötarkoitukseen. Kaikki hyönteisten karkottamiseen/torjuntaan käytettävät  tuotteet, joiden vaikutusmekanismi on kemiallinen, ovat luvanvaraisia. ”Uusi” EU biosidiasetus ei tee eroa oliko hyönteisten karkottamiseen käytetty aine tosiasiallisesti myrkky vai tuhat vuotta turvallisesti käytössä ollut luonnonaine.

Vaadittu lupaprosessi on molemmille sama, sekä synteettisille myrkyille joilla ei ole muuta kuin hyönteismyrkkykäyttö sekä luonnonaineille, joilla on lukuisia esim.  terveyttä tukevia käyttötarkoituksia.  Lupaprosessi on hyvin raskas ja kallis ja lisäksi on vielä maakohtaiset rekisteröintimaksut.  Hyönteiskarkotesanan käytön oikeuttava kustannus on todella korkea, johon luonnontuotteita valmistavilla pienyrityksillä ei ole varaa.

Tämän takia ei markkinoilla ole ainuttakaan laillista/luvanvaraista luonnonmukaista kemiallisesti vaikuttavaa hyönteiskarkotetta, joka soveltuisi hevosten käyttöön laitumille jne.

Lukuisat luonnonaineet karkoittavat hyönteisiä ja niiden käyttö muissa käyttötarkoituksissa on sallittua, eikä vaadi lupaa.

 

Laventeli-, sitronella-, piki-, neem-, eukalyptus-, neilikka-, setri-, piparmittu-, kaneli-, kissanminttu-, tea tree-, timjami-, sitruunaruoho-, sitruuna-, appelsiini-, basilika-, ja mäntyöljy sekä lukuisat muut luonnonaineet ovat hyönteisiä karkottavia. Tämä on niiden hajun kautta niihin sisäänrakennettu ominaisuus. Kaikilla näillä öljyillä on myös muita käyttötarkoituksia ja niiden käyttö muissa käyttötarkoituksissa on sallittua, eikä vaadi lupaa. Eli luvanvaraisuudella ei suojella kuluttajaa, ympäristöä tai eläimiä miltään haittavaikutuksilta.

Miksi aluksi sai myydä ja nyt ei?

Tuotteiden käyttötarkoitus oli hyönteisten aiheuttaman levottomuuden vähentäminen. Tuotetta ei markkinoitu hyönteiskarkotekäyttöön. Tuotteet lanseerattiin myös sillä olettamuksella, että lukuisat jo markkinoilla olevat deot ja sprayt, joista valtaosa ulkomaisia vailla mitään tietoa käytetyistä ainesosista jne… olivat ok, niin miksei myös Derma3 levottomuutta vähentävä suihke ja voide.

Tuotteiden alkuperäinen nimi oli Derma3 Levottomuutta vähentävä hyönteisvoide ja – hyönteissuihke, joka muutettiin Derma3 levottomuutta vähentävä voide ja suihke nimisiksi neuvoteltuani Ruotsin viranomaisten kanssa. Tämä muutos oli Ruotsiin riittävä.

Suomessa viranomaiset saivat valituksen ja valituspaineen alla ei tilaa keskustelulle ollut ja ratkaisu oli viranomaisille turvallinen markkinointikielto tuotteille.

Poljetaanko tässä jo sananvapauslakia?

 

Kuka määrää säännöistä/kuka keksii säännöt? mihin ne perustuvat?

Hyönteiskarkotteiden osalta on kyse lainsäädännöstä, jolloin laki ja asetus on sääntöjen perusta. Tässä kyseessä EU tason biosidiasetus, joka voimassa kaikissa EU maissa. Asetusta valvovat viranomaiset ja maakohtaiset erot ovat varsin suuret viranomaisten tulkinnoissa ja aktiivisuudessa.

Suurissa hevosmaissa, joissa merkittävä hevostalous on viranomaisvalvonta tämän asian osalta heikompaa. Sinänsä merkillistä, kun yksi biosidiasetuksen tarkoituksista on ”sisämarkkinoiden toiminnan parantaminen säädöksiä harmonisoimalla”. Suomalainen kulttuuri pitää sisällään korkean lain ja asetusten kunnioittamisen ja siten lakien ja asetusten kyseenalaistaminen ei ole meille tyypillistä, leimautuu helposti valittajaksi. Ulkomailla taas tulkintaa ja ”kotiinpäin vetoa” esiintyy runsaasti.

Pikiöljy on sallittu shampoossa ja muissa hoitotuotteissa, mutta ei hyönteiskarkotteena.

 

Biosidiasetus on mennyt lävitse ilmeisemmin ilman, että luonnonaineet olisi tullut huomioiduksi tai sitten vahvasti kemian teollisuuden lobbaamana, jonka johdosta asetus on hyvin epäjohdonmukainen. Pikiöljy on sallittu shampoossa ja muissa hoitotuotteissa, mutta ei hyönteiskarkotteena. Tämän ristiriitaisuuden korjaamiseksi toivat viranomaiset uuden ”yksinkertaistetun lupamenettelyn” luonnonaineille, jolla pyritään korjaamaan alkuperäisen asetuksen aiheuttamat kömmähdykset. Tämä prosessi on vielä vaiheessa ja vain muutamia viranomaisprosessin läpikäymiä luonnonaineita on hyväksyttynä biosidi eli hyönteiskarkote tehoaineiksi, jolloin hyvää karkotetta ei saa laillisesti aikaiseksi.

Hyvä luonnonmukainen hyönteiskarkote on pitkäkestoinen kunnon ”hajumeteli”, jonka alle voidaan eläin ”piilottaa”, haju peittää eläimen oman hajun ja häiritsee näin hajuaistin perusteella saalistavia hyönteisiä kuten polttiaisia ja punkkeja ja lukuisia muita.

Miksi jotkut saavat käyttää karkote nimeä?

Luvallisesti saavat hyönteiskarkote nimeä käyttää vain ne tuotteet, joiden tehoaineet on EU tasolla rekisteröity ja näille tuotteille on haettu myös maakohtainen lupa viranomaisilta. Suomessa lupa haetaan TUKESilta.

Luvallisia hyönteiskarkotteita hevoskäyttöön on vain muutama, joten näillä yrityksillä on  suuri intressi puolustaa omaa kaupallista asemaansa. Mitä vähemmän kilpailua, sen enemmän myyntiä omalle tuotteelle.

Eli onko kyse taas jonkinlaisesta ”rahastuksesta” viranomaisten taholta?

Viranomaiset toimivat voimassa olevien asetusten ja lakien valvojina. Taloudellinen aspekti asiassa on toki merkittävä. Pelkkä ”aloitusmaksu” uuden biosidi tehoaineen arvioinnille on 138 000€, katto rajattu 338 000€. Lisäksi kaikki muut maksut ja varsinaisille valmisteille, jotka sisältävät ko. tehoaineen/tehoaineita on omat maakohtaiset lupamaksunsa.

Varsinaiset tehoaineen kustannukset kattavat isot monikansalliset yritykset, jotka omistavat nämä molekyylit ja jakelijat maissa maksavat maakohtaiset kulut. Luonnonaineilla ei ole ”omistajaa” ja siten kulun jakajiakaan ei löydy, jotta nämä tuhat vuotta vanhat öljyt saataisiin rekisteröityä laillisiksi biosiditehoaineiksi. Tällaisen prosessin ylläpito nielee rahaa ja kulut on saatava katettua ja arvaten ne siirtyvät loppupeleissä myös tuotehintoihin.

Vastaava asetus voitaisiin antaa vaikka sekamehun janojuoma käyttötarkoitukselle, jossa tämä käyttötarkoitus olisi luvanvarainen ja maksullinen, mutta ruokajuomaksi sekamehua saisi markkinoida vapaasti

 

Luonnonaineiden luvanvaraisuus biosidikäyttöön ei palvele ihmisten, ei eläinten eikä ympäristön etua. Vastaava asetus voitaisiin antaa vaikka sekamehun janojuoma käyttötarkoitukselle, jossa tämä käyttötarkoitus olisi luvanvarainen ja maksullinen, mutta ruokajuomaksi sekamehua saisi markkinoida vapaasti. Viranomaisten tehtävä olisi sitten valvoa tätä asetusta ja kerätä maksut valvonnan ja prosessin ylläpitokustannuksiin. Joisivatko ihmiset ilman lupaa olevaa sekamehua myös janojuomana, onkin sitten haasteellisempaa valvonnalle ja asettaisi viranomaiset tulkitsemaan markkinointiviestintää, ettei ihmisiä ilman lupaa kehotettaisi juomaan janoonsa sekamehua.

Biosidiasetuksen seuraamukset?

Seuraamus rajoitteista on synteettisten hyönteismyrkkyjen käytön kasvu, joista monet hermomyrkkyjä

 

Biosidiasetuksen tarkoitus  taata terveyden ja ympäristönsuojelun korkea taso on helppo kyseenalaistaa, kun luonnonaineiden käyttöä on rajoitettu tiukasti hyönteiskarkote käyttötarkoituksessa.  Seuraamus rajoitteista on synteettisten hyönteismyrkkyjen käytön kasvu, joista monet hermomyrkkyjä. Mitään ikaridiini, permetriini tai pyretriini pohjaista myrkkyä en itse halua omille hevosilleni laittaa, varsinkaan kesäihottumaiselle. Kaikilla näillä aineilla on haittavaikutuksena ihoärsytys.

Asetusta voidaan hyvin käyttää markkinoilla kilpailun rajoittamiseen tekemällä valituksia viranomaisille. Kevättalvella sain toiselta ulkomaiselta hyönteiskarkotteita myyvältä yritykseltä ilmoituksen, etteivät tule sallimaan SOLHEDS-tuotteiden markkinointia. Ymmärrettävää on, että näiden muutaman yrityksen näkökulmasta heidän maksettua kansallinen lupa, ei ole oikein, että muut olisivat markkinoilla maksamatta kalliita lupamaksuja. Tosin kuluero tasaantuu jo raaka-aineostoissa, jossa luonnonaineiden raaka-ainekustannus on moninkertainen verrattuna synteettisiin aineisiin.

Lähtökohta, jossa rinnastetaan luonnonöljyt esim. laventeliöljy ja hermomyrkky on täysin irrationaalista.

 

Lähtökohta, jossa rinnastetaan luonnonöljyt esim. laventeliöljy ja hermomyrkky on täysin irrationaalista. Laventelia voi laittaa vaikka 100% suoraan iholle, mutta ei pyretriiniä, permetriiniä tai ikaridiiniä. Ikävää pykäläviidakossa on myös se, että niiden aiheuttamat kustannukset tekevät pienyrittäjille toiminnan mahdottomaksi. Pahimmillaan jää jäljelle vain monikansalliset yritykset tuotteineen. Raskaat lupamenettelyt kustannuksineen vyörytetään tietysti myös tuotehintoihin.

Monet ulkomaiset tuotteet välttyvät valituksilta ja valvonnalta pimittämällä tuotteiden raaka-ainetiedot

 

SOLHEDS-tuotesarjassa en jatkossa uskalla antaa enää kuluttajille avoimesti tietoa niistä eteerisistä öljyistä, jotka ovat myös hyvin tunnettuja hyönteisiä karkottavista ominaisuuksistaan, vaikka tuotteilla olisi selvästi toinen käyttötarkoitus. Suomalaisena yrittäjänä joudun tässä kopioimaan  hyvin arveluttavaa ja kuluttajille haitallista käytäntöä eli pimittämään raaka-aineet, jonka turvin monet ulkomaiset tuotteet välttyvät valituksilta ja viranomaisten valvonnalta.

Derma 3 Levottomuutta vähentävän voiteen tuoteseloste

Rehellinen suomalainen tapa ilmoittaa tarkasti raaka-ainesisältö ei olekaan toivottavaa?

Osaltani toivon viranomaisten kanssa yhteistyötä, jotta biosidiasetus saataisiin paremmin vastaamaan näiden tuotteiden käyttäjien tarpeita ja huomioimaan myös valmistajat ja tämä kaikki vielä yhteensovitettuna viranomaisvalvontaan. Asetusten tulisi olla ihmisiä varten, eikä ihmisten asetuksia varten.

SOLHEDS Derma3 Levottomuutta vähentävä suihke ja voide olivat erittäin toimivia tuotteita ilman myrkkyjä. Eikö sitä tai jotakin vastaavaa ole koskaan enää saatavilla?

Vaikea kysymys vastattavaksi 10 sivuisen viranomaisille tehdyn selvityksen jälkeen, jonka lopputuloksena oli näiden tuotteiden markkinoilta poisveto, jolloin arveluttaa mitä uskaltaa vastata. Selvityspyynnön yhteydessä pyysin myös neuvoa viranomaisilta kuinka kehittää laillinen luonnonmukainen karkote eli työn alla on luvallisen/laillisen hyönteiskarkotteen kehitys.

Mikä tahansa tuote, joka sisältää aiemmin mainittuja luonnonöljyjä on hyönteisiä karkottava. Huomioitavaa on, että luvanvaraisuus on siis rajattu hyönteiskarkotekäyttötarkoitukseen

 

Huomioitavaa on, että luvanvaraisuus on siis rajattu hyönteiskarkotekäyttötarkoitukseen. Niinpä mikä tahansa tuote, joka sisältää aiemmin mainittuja luonnonöljyjä on hyönteisiä karkottava.  Karkotekäytössä merkittävää on kuinka vahva ”hajumeteli” on peittääkseen hevosen oman hajun ja kuinka kauan haju kestää.

Asetuksen ja valvonnan alla kukaan meistä luonnontuotteita valmistavista yrityksistä ei voi ”markkinoida sekamehua janojuomana, vaan ainoastaan ruokajuomana.”

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s