Mean terkkuja maailmalta ;)

Viljar Shopin sponsoriratsastaja Mea Packalenin näppikseltä:

Moikka!

Kuten jo instagramin puolella vähän kerroin, olen päässyt kisaamaan parit kansainväliset kisat tässä viime viikkojen aikana. Kyseessä olivat siis Future Champions-kisat Saksan Hagenissa, sekä kansainväliset kisat Belgian Diepenpeekissä.

Hagenin kisat olivat tosi isot kisat ja mun ja Bellevuen ekat kansainväliset. Siellä kisattiin sekä koulua, että esteitä, joten porukkaa ja hevosia oli tosi paljon. Menin Hagenissa junnujen joukkarin, henkkarin ja kürin. Kisat meni aika hyvin muutamia omia virheitä lukuunottamatta. Koko tapahtuma oli hyvin järjestetty ja kaikki toimi, joten kisapaikalla oli tosi hyvä fiilis. Koko reissu meni hyvin ja oli tosi kivaa päästä kisaamaan vähän isompiin kisoihin pitkästä aikaa.

Belgian kisat olivat viikko sitten ja siellä mentiin taas joukkari, henkkari ja kür-ohjelma. Diepenpeekistä löytyi pieni extreme-elementti, kun vain kymmenien metrien päässä radasta kulki junarata, jolla kulki jatkuvasti junia. Onneksi Belle on superkiltti ja keskittyi täysillä töihin junista huolimatta. Joukkari ja henkkari menivät hyvin ja oltiin 15 parhaan joukossa, joten pääsin vielä vikalle päivälle menemään vapaaohjelmaa. Teimme Belgiaan uuden kürin Bellelle ja saatiin siitä vähän päälle 69% ja oltiin koko kisassa yhdeksänsiä. Nyt vielä pari viikkoa treeniä ja sitten kohti EM-kisoja. 🙂

Iso kiitos vielä Fia, Ida ja Poul avusta ja hevosen lainasta!

Seuraa Meaa myös instagramissa! @rockdressage

Hevosen kanssa matkustaminen ulkomailla – terveiset Mealta!

 

Viljar Shopin sponsoriratsastaja Mea Packalenin näppikseltä:

meamatkalla_mod

 

 

Terveisiä Tanskasta!

Lähdin treenaamaan Tanskaan Mikaela “Fia” Lindhin luo molempien heppojen kanssa ja päästiin perille noin viikko sitten. Matka meni hyvin, vaikka molemmat hepat on vielä suhteellisen kokemattomia matkustajia kilpahevosiksi. Itselleni on kuitenkin jo ponien kanssa pitkiä matkoja reissatessa muodostunut omia hyviksi todettuja tapoja ja toimintamalleja.

  1. Yksi tärkeimmistä asioista on tietenkin huolehtia hevosten riittävästä nesteytyksestä. Varsinkin kuumalla ilmalla pitkillä matkoilla hevonen voi kuivua todella helposti, jos se ei juo riittävästi. Tämän vuoksi itse usein kokeilen jo kotona, että minkä makuisesta vedestä matkalle lähdössä oleva hevonen tykkää. Olen itse käyttänyt esimerkiksi omenamehua, melassia ja mashia veden maustamiseen, jos hevoset eivät meinaa muuten juoda.
  2. Omat hevoseni eivät saa kuljetuksen aikana väkirehuja, mutta heinää niillä on melkein jatkuvasti saatavilla. Varsinkin kuivaheinä kannattaa kastella ennen kuljetusta, jotta se ei pölise. Elektrolyytit, kivennäiset, ynnä muut matkan aikana tarpeelliset aineet sekoitan usein hevosten “mössöihin”.
  3. Kolmas tärkeä asia on riittävä ilmanvaihto. Kuljetustilassa ei saa olla liian kosteaa, kuumaa, kylmää, vetoista tai pölyistä. Varsinkin laivassa kesällä hevosten kuljetustilan luukkuja pitää usein avata mahdollisimman paljon, jotta hevoset saavat tarpeeksi raitista ilmaa, koska kun auto on paikallaan, ilma vaihtuu paljon hitaammin kuin ajaessa.
  4. On myös huolehdittava siitä, että hevoset pääsevät laittamaan päänsä alas vähintään neljän tunnin välein noin kymmeneksi minuutiksi. Näin mahdollisesti muodostunut räkä pääsee valumaan ulos, eikä valu hengitysteihin ja aiheuta myöhemmin ongelmia, kuten kuljetuskuumetta.

Matkan aikana ja perille päästyä hevosia liikutetaan kevyesti jumppaillen, jotta mahdolliset jumit aukeavat. Hevosen ruumiinlämpöä kannattaa seurata vuorokauden ajan kuljetuskuumeen varalta. Noudattamalla näitä toimintatapoja pääsimme myös Sillin ja Dioksen turvallisesti perille. 🙂

meajahepat_mod

Saako hevosesi riittävästi vettä talvella?

Vesi on hevoselle välttämätön ravintoaine ja hevoset sietävät veden puutetta huonosti. Riittävä vedensaanti on tärkeää hevosen nestetasapainon säätelyn ja ruuansulatuselimistön normaalin toiminnan kannalta. Nestehukka onkin yksi suurimmista ähkyn aiheuttajista talvella.475940_378246692199573_1030057004_o

On suositeltavaa, että hevosella on jatkuvasti saatavilla hyvänlaatuista juomavettä. Juomaveden lämpötila vaikuttaa vedenkulutukseen. Hevoset vähentävät vedenkulutusta kylmällä ilmalla, mikäli juomaveden lämpötila on lähellä jäätymispistettä.

Tarhattaessa hevosia talvella ongelmana on juomaveden jäätyminen eristämättömissä astioissa, mikä voi estää hevosten riittävän vedensaannin. Vaikka vesi pysyisikin sulana, hevoset vähentävät jääkylmän veden juontia. Hevosten vähentäessä veden juontia kylmällä säällä samalla kun niiden rehunkulutus pysyy normaalina, tilanne johtaa helposti nestehukkaan ja ummetusähkyyn. Ummetusähkyä voidaan ennaltaehkäistä huolehtimalla riittävästä ja sopivan lämpöisen veden saannista talvella. Keskimääräinen vedenkulutus 500kg painavalla hevosella on noin 30-50l/vrk. Vedentarpeeseen vaikuttaa ilman lämpötila, liikunnan määrä sekä käytettävät rehut.  h2go_main_image

Mikäli hevonen tarhaa koko päivän, olisi tärkeää huolehtia riittävästä veden saannista myös talvikuukausina. Tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja lämmitetyistä vesikupeista eristettyihin juoma-astioihin. Lämpimän veden vientiin tarhoihin on myös keksitty käteviä apuvälineitä.

Nestehukka

Hevosen hyvinvointia tulee seurata päivittäin. Mikäli hevosen ruokahalu heikkenee, ulostaminen vähenee ja lanta on normaalia kuivempaa, saattaa hevonen kärsiä nestehukasta. Nestehukan tasoa voidaan arvioida hevosen ihon kimmoisuudesta, limakalvojen kapillaarien täyttymisajasta ja sydämen sykkeestä. Esimerkiksi hevosen ihoa nypättäessä iho palautuu normaalisti 2-3 sekunnin kuluttua, nestehukasta kärsivällä hevosella normaalia hitaammin. Vakavasta nestehukasta kärsivä hevonen menettää painoaan, saattaa kuumeilla, nostaa hengitystiheyttä, on uninen ja sisäänpäin kääntynyt ja vähentää syömistä.

Hevosta voi houkutella juomaan lisäämällä juomaveteen erilaisia makeutusaineita kuten omenamehua tai melassisiirappia.

 

 

Kilpahevosen hoito

Sponsoriratsastajamme Mea Packalen kertoo tärkeäksi kokemiaan hoitovinkkejä.

kuva

Vaikka kaikkia kilpahevosia pyritään hoitamaan mahdollisimman hyvin ja huolellisesti, kaikki hoitavat omaansa kuten itse parhaaksi näkevät. Hevosen hoitoon kuuluu paljon muutakin kuin vain se, mitä tehdään ennen ja jälkeen ratsastusta. Tässä muutamia asioita, jotka minä olen nähnyt tärkeiksi kilpahevosten hoidossa.

Hoitaminen ennen ja jälkeen ratsastusta
Samalla kun harjaan hevosen, tarkistan hevosen jalat päivittäin kuumotuksen, turvotuksen yms. varalta. Hyvät alku- ja loppuverryttelyt ovat myös todella tärkeitä. Itse kävelen jokaisen hevosen kanssa alkuun ja loppuun vähintään vartin. Jos on ollut yhtään rankempi treeni niin kylmään jalat ja käytän tarvittaessa Back On Track- tallisuojia.

Päivä- ja viikkorutiinit
Rutiinit ovat hevoselle tärkeitä, joten hevosteni normaalit päivät menevät yleensä aika samalla tavalla. Hevosillani on myös omat viikko-ohjelmat. (noin 4-5 treenipäivää, 1-2 juoksutusta tai kevyempää päivää ja 1-2 vapaata riippuen hevosesta.)

Hevoseni asuvat omalla tallillani, joten olen voinut vaikuttaa niiden päivärutiineihin itse. Aamulla hevoset menevät ulos tarhoihin ja syövät aamuruoat siellä olevissa katoksissa heinäverkoista tai heinäkaukaloista. Päivällä ne saavat päiväheinät ulos. On tärkeää, että heinä on laadukasta ja pölyämätöntä. Illalla hevoset tulevat sisälle noin kahdeksan aikaan (talvella vähän aikaisemmin ja kesällä saattavat olla pidempäänkin ulkona). Kuivikkeena hevosilla on HempRefine hamppukuivike, joten tallissa ei pölise tai haise. Iltaruoat hevoset syövät sisällä. Hevoset ovat siis ulkona noin 14 tuntia päivässä. Lisäksi hevoset pääsevät kesällä laitumelle muutamaksi tunniksi päivässä.

Muu hoitoimg-20160609-wa0004
Hevosilla on  kengitys noin kuuden viikon välein. Kengitykseen kannattaa panostaa, koska sillä on todella suuri merkitys hevosen liikkumiseen ja jalkojen asentoon.

Hevoseni hampaat raspataan muutaman kerran vuodessa ja hevoset hierotaan tarvittaessa. Ne rokotetaan FEI:n rokotusohjelman mukaan. Me madotamme hevoset vain jos laboratorioon lähetetyt lantanäytteet niin osoittavat. Varusteet ovat laadukkaita ja ne istuvat hyvin sekä hevoselle, että ratsastajalle.

On myös tärkeää, että kentän pohja on hyvä ja, että hevonen pääsee liikkumaan vaihteleville alustoille.

-Mea Packalen

Hoitotuotteiden oikea käyttö ja haittavaikutukset

SOMEssa esiintyy välillä varsin kiihkeää keskustelua erilaisista hevosten hoitotuotteista. Päätimme kysyä kotimaisen SOLHEDS-tuotesarjan kehittäjältä Saija Pihkaselta mitä tuotteiden käytössä tulisi huomioida ja kuinka toimia jos epäilee ongelmia tuotteiden suhteen.

2015-02-19 23.04.48.jpg

1. Mikä on tuotteiden oikea käyttötapa?

Jokainen vastuullinen valmistaja ohjeistaa tuotteidensa käytön. SOLHEDS-tuotteiden osalta löytyy jo pakkauksesta varsin hyvin perusohjeet ja lisäksi nettisivuiltamme löytyy videoita ja pdf-dokumentteja, joissa pyritty yksiselitteisesti neuvomaan kuinka tuotteita tulee käyttää.
On äärimmäisen tärkeää, että tuotteen ostaja ostovalintaa tehdessään lukee mitä ostaa. Tuotteen 1) käyttötarkoituksen, 2) käyttöohjeet, 3) säilytysohjeet ja 4) ainesosat/raaka-aineet 5) varoitukset. Mikäli jokin kohdista 1-4 puuttuu, en tuotetta ostaisi.
Valmistajan antamia ohjeita tulee noudattaa.

2. Miksi mainitsemasi kohdat 1-4 ovat niin tärkeitä ostovalintaa tehdessä?

Kaikki ovat osatekijöitä, jotka vaaditaan esimerkiksi ihmisille myytävissä kosmeettisissa valmisteissa. Ne on vaadittu kuluttajan parasta ajatellen. On jo turvallisuuskysymys, että tietää mitä käyttää, jotta osaa välttää niitä aineita, joille tietää olevansa allerginen. Tai jos tuotteen käytöstä olisi ongelmia, pystyy jatkossa varomaan ko. raaka-aineita.
Itse toivoisin eläinten olevan omistajilleen vastaavien hoitotuotteiden arvoisia, kuin mitä itselleen ostavat.

3. Kuinka toimia jos epäilee tuotteesta tulleen haittavaikutuksia, kuten ihoärsytystä?

Ihoärsytys on varsin tyypillinen haittavaikutus erilaisille lääkkeille ja etenkin paikallisesti käytettäville tuotteille. Mistä ihoärsytys johtuu on jo vaikeampi varmasti todentaa. Usein on muita osatekijöitä, joita ei välttämättä osaa huomioida, jotka asiaan vaikuttaa. Ympäristö, ruokinta, stressi, lääkitys, ihon kosteus, haavaumat ja puhtaus. Jos ja mitä iholla on ollut, kun sitä on käsitelty tuotteella, esimerkiksi eri aineiden yhteisreaktio.
Jos ihoärsytys on vakava, on eläinlääkäri oikea taho mihin olla yhteydessä. Lisäksi olisi syytä olla yhteydessä jälleenmyyjään tai suoraan valmistajaan. Eli jos tavoite on saada asiaan selvyys ovat nämä kaksi oikeat osoitteet minne olla yhteydessä. Valmistajalle on kaikki palaute äärimmäisen tärkeää, jotta tuotteita voi kehittää paremmiksi ja jos haittavaikutuksia olisi, pystyisi asiaan puuttumaan.
Tuoteperäisen haittavaikutuksen voi valvotusti todentaa ihoärsytystestillä.

4. Miten SOLHEDS-tuotteet on testattu haittavaikutusten välttämiseksi?

Lainsäädännöllisesti on eläintenomistajien hyvä tiedostaa se, että kaikki eläintenhoitotuotteet, jotka eivät ole lääkkeitä kuten: Cothivet, Vetramil, SOLHEDS Derma-tuotteet ja kaikki muut lukuisat purkit, ovat samassa asemassa kuin auton akkuvesi, eli ovat teknisiä valmisteita. Viranomainen ei näiltä tuotteilta käytännössä mitään vaadi. Siksi markkinat ovat niin kirjavat ja laatu käsitteenä varsin vaihteleva. Pääsääntöisesti ihonhoitosarjat teetetään sopimusvalmistuksena ”kemian”tehtaalla, jossa henkilökunnassa ei välttämättä ole ainuttakaan a) ihotautioppiin, b) hevosiin tai eläimiin tai c) käytettyjen raaka-aineiden kemiaan/biologiaan perehtynyttä. Tämä käy hyvin ilmi ko. tuotesarjojen takana olevia yrityksiä tarkasteltaessa, yrityksestä ei löydy ketään, jolla olisi esim. muodollinen pätevyys ko. tuotesarjan kehittämiseen tai edes ulkoistamisen arviointiin. Paikoin myös pakkauksista ja ainesosista pystyy päättelemään valmistajan tiedon puutteen.

SOLHEDS-tuotteille on tehty ihoärsytystestit ihmiselle, hevoselle ja koiralle. Tuotannossa käytetään UV-”suodatettua” vettä eli vesi on steriloitu. Kaikki eteeriset öljyt ovat puhtainta laatua ja näistä kaasukromatogrammit, joiden avulla voi todentaa öljyjen puhtauden ja tasaisen laadun. Lisäksi on öljyille tehty ns. mikrobiherkkyysmääritykset, jotta niiden antimikrobinen teho on tiedossa. Lähes kaikki käytetyt luonnonaineet ovat käsittelemättömiä ja luomu laatua, jotta eri kemiallisilta epäpuhtauksilta vältyttäisiin. Tuoteidea on myös pitää kaikenlainen kemiallinen kuormitus minimissä, joka käy hyvin ilmi raaka-aineiden niukkuudessa, ei ns. ”täyteaineita” tai säilöntäaineita. Kaikista tuotantoeristä otetaan mikrobiviljelyt, jotta voidaan todentaa tuotantoerän olevan mikrobikontaminaatiovapaa. Lisäksi osana tuotekehitystä on riippumattoman eläinlääkärin kanssa tarkistaa lopputuotteen teho. Kaikki yllä olevat toimet ovat vapaaehtoinen kulu tuotesarjan laadun varmistamiseksi.

SOLHEDS-tuotesarjassa ei käytetä mitään IFRAn (International Federation of Aromatherapists) kieltämiä luonnonaineita kuten: Juniperus oxycedrus, Acorus calamus, Saussurea costus, Inula helenium, Ficus carica, Juniperus sabina ja monia muita. Kiellon syy yleensä karsinogeenisyys, myrkyllisyys ja ihoärsytys. Tämänkin listan luonnonaineita on käytössä ulkomaisissa tuotesarjoissa.

Huomioitavaa kuitenkin on, että huolimatta ylläolevista toimista, se ei pois sulje sitä mahdollisuutta, että joku olisi jollekkin SOLHEDS-tuotteen sisältämälle ainesosalle allerginen. Tämän takia on pulloissa varoitus siitä, että luonnonaineet voivat aiheuttaa allergisen reaktion. Allergiavapaita tuotteita ei ole olemassa. Sellaista ainetta ei olekkaan, jolle joku ei olisi yliherkkä.

Kaikkia SOLHEDS-tuotteita käyttää koko perheemme, myös minä ihosairaudestani huolimatta. Itse en pysty esimerkiksi käyttämään heksetidiiniä sisältäviä tuotteita (Hexocil) juuri ihoärsytyksen takia. Myöskään hevoseni ei siedä heksetidiiniä. Tämä oli alunperin syy Derma1 antiseptisen shampoon kehittämiselle. Minun tai hevoseni yliherkkyys Hexocil tuotteelle ei ole tuotteen vika, vaan meidän immunologinen järjestelmämme on ”viallinen” kuten myös ihomme ja siten se helpommin ylireagoi.

5. Onko SOLHEDS-tuotteista tullut haittavaikutusilmoituksia?

SOLHEDS-tuotteista olen kolmen vuoden aikana saanut jälleenmyyjän kautta yhden ilmoituksen Derma3 suihkeen aiheuttamasta reaktiosta hevoselle. Lisäksi yhden ilmoituksen Derma1 antiseptisen shampoon aiheuttamasta reaktiosta. Kolmas oli kisoissa keskustelu ns. ”haittavaikutuksen” saaneen hevosen omistajan ystävän kertomus, jota seikkaperäisesti selvitettyä, kävi ilmi ettei kyseessä ollut tuotteen aiheuttama haittavaikutus.

Usein ongelmien kohdatessa on hevosen omistajan reaktio vahva ja tunneperäinen, jolloin päällimmäiseksi tarpeeksi nousee syyllisen löytäminen, kuin itse asian selvittäminen. SOMEssa asioista paisuu helposti myrsky vesilasissa ja asian tausta ja ongelman anylysointi jää puuttumaan, kuin myös asianmukainen raportointi valmistajalle.2015-01-16 02.48.48.jpg
Tyypillinen ongelmatilanne on ns. tukkajumalilla, jotka helposti hikoilevat tukkansa alla ja pesun jälkeen vaikea saada kuivaksi. Tämä on etenkin ongelma kesäihottumahevosilla, joilla lähtökohtaisesti on enemmän tai vähemmän pieniä naarmuja ja hankaumia iholla. Pienikin nirhauma, kosteus ja yön yli hautuminen loimen alla sisällä on loistava kasvualusta eri mikrobeille.
Kesäihottumahevoset tai allergiset ovat vaikea ryhmä, johtuen jo ihon ”heikommasta” rakenteesta, joka jo sellaisenaan on suurempi riski yliherkkyysreaktioille.

Derma2 tehoseerumin avulla olen hoitanut ja auttanut yli 150 kesäihottumaista hevosta, joista yksikään ei ole saanut haittavaikutuksia.
Paikoin ylirealistiset odotukset siitä, mitä esimerkiksi kesäihottumahevosen oireiden osalta on tehtävissä, saavat hevosen omistajat masentumaan ja ”nostamaan kädet ylös” kaikki on tehty mikään ei auta. Kesäihottumahevosen hoitaminen vie aikaa ja rahaa ja vaatii sitoutumista.

6. Miksi et osallistu SOMEssa SOLHEDS-tuotteisiin liittyvään keskusteluun?

Foorumi on väärä. Haittavaikutukset käydään raportoiden asiallisesti lävitse. Tunnekuohussa on ihmisten vastaanottokyky usein heikko ja hätää helpottaa saada syyttää. Esimerkiksi Facebookissa kommentoimalla ei tätäkään kokonaisuutta pystyisi selittämään. Liian usein odotetaan pikavoittoja ja nopeita vastauksia, joiden pituus saa olla maksimissaan 2 lausetta. Näin ei valitettavasti pysty komplekseja asioita kuten haittavaikutukset tai kesäihottuman hoito kommentoimaan. Foorumeilla olen huomannut myös ihmisten valtavan tarpeen kommentoida, ohi sen mitä kommentoidaan. Monet kirjoitukseni jaetaan ja parhaimmillaan niihin tulee kommentteja, joissa kommentoija ilmoittaa ettei ole lukenut edes koko artikkelia/haastattelua, jota kuitenkin kommentoi.

Foorumeiden ylläpitäjiltä toivoisin tiukempaa kontrollia myös suoraan mainontaan, jota esiintyy eri ryhmissä luvattoman paljon. Varsinkin hädän/sairaan hevosen kanssa on hevosen omistaja otollinen ”vinkeille/tuoteohjeistuksille”, joiden anto ko. tilanteessa on eettisesti arveluttavaa. Suora mainonta ei kuulu foorumeille ja on itse asiassa myös facebookin sääntöjen vastaista. Myös mainonnan säännöt edellyttävät, että kuluttaja tunnistaa mainoksen mainokseksi.

7. Mitä jatkokehitystä tai tuotemuutoksia on tehty?

Uudet tuotantoerät tunnistaa mustista pulloista eli pakkaukset vaihtuvat. Pakkausten vaihto pidentää tuotteiden säilyvyyttä. Muutoksia on tapahtunut seuraavasti:

Kaikista tuoteista on Picea Abies eli kuusen ”pihka” korvattu rosmariinillä. Hartsivapaata pihkaa ei tasalaatuisesti ole saatavilla järkevään hintaan. Pihkan sisältämälle hartsille on taas moni allerginen.

Derma1 Antiseptinen shampoo on nyt Derma1 Skin care shampoo. Tässä tuotteessa on kaneli korvattu rosmariinillä. Rosmariini on paremmin siedetty ja puree hyvin sieniin, kuten hiivat.

Derma2 tehoseerumi on nyt Derma2 Calming serum. Tässä tuotteeessa on rypsiöljy korvattu pellavasiemenöljyllä ja vehnänalkioöljyllä, jotta saadaan iholle parempi suojamuuri omega-3 ja -6 avulla sekä luonnonmukainen E-vitamiini tuomaan tukea inflamaation hallintaan.

Tuotekehityksessä on jatkuvasti formuloinnin osalta sekä tehoaineiden osalta testejä. Nyt kesällä useampi aine testauksessa. Tavoite saada aina vaan parempia, laadukkaampia ja turvallisempia ja myös edullisempia tuotteita. Pientä hinnan alennusta on pakkausten paranemisesta huolimatta jo tälle kesälle tarjolla.

8. Mitä viestiä haluaisit antaa hevosten omistajille?

Lukekaa tuotteiden ohjeet lävitse ja toimikaa annettujen ohjeiden mukaan. Jos ongelmia esiintyisi, niin käykää rauhassa koko tilanne lävitse. Mitä käytön yhteydessä tapahtui, olosuhteet, koska reaktio ilmaantui -heti vai viiveellä, oliko iho ehjä ennen – jälkeen, mitä muuta hevoselle on annettu (lääkkeet, lisäravinteet), onko hevonen sairas, kesäihottumahevosen kohdalla oireiden määrä/polttiaiset, hevosen lämpö ja mahdolliset muut oireet. Paikallisen reaktion kohdalla paras ”lääke” on vesi eli huuhdotaan reilusti puhtaalla vedellä alue puhtaaksi. Pitäydytään kaikista mahdollisista aineista, kunnes tilanne rauhoittuu. Eläinlääkäri arvioi systeemisen kortisonin tarpeen. Raportoikaa valmistajalle asianmukaisesti. SOLHEDS-tuotteiden osalta tilanne on helppo, kun olemme Suomessa.

Jos epäilet hevosesi olevan todella herkkä, on syytä testata kaikki tuotteet varovasti pienelle alueelle, ennen tuotteiden käyttöönottoa.
Nyt toukokuun lopussa on polttiaistilanne Sipoossa todella rankka ja hevoset, myös terveet ovat kovilla, joten muistakaa jaksaa hoitaa.

Ennen kaikkea haluan kiittää lukuisia ihania asiakkaita saamastani palautteesta. Hienoja tarinoita hevosten kunnon kohentumisesta ja elämän laadun paranemisesta. Moni jaksaa kannustaa ja avoimesti ilmasevat arvostuksen tälle ”valistustyölle”, joka kieltämättä on varsin aikaa vievää. Lisäksi monet vinkit, tuotepalaute jne… on enemmän kuin arvokasta, jotta pystyn SOLHEDS-tuotteita kehittämään paremmiksi. Minulle henkilökohtaisesti erittäin arvokasta palautetta ja työn suola sille, että jaksaa yrittää. SOLHEDS-tuotteita alkaa pikku hiljaa mennä myös ulkomaille ja toivon kaikkien käyttäjien kokevan suomalaista ylpeyttä yhdessä kehittämästämme tuotesarjasta hevosten/koirien hyvinvoinnin tueksi.
Aurinkoista kesää!!

Lue myös:

Ihottumahevosen hoito Solheds -tuotteilla >>
Yleisimmät virheet kesäihottumahevosen hoidossa >>

IILIMADOT hevosten hoidossa

Emilia Frisk on koulutukseltaan agrologi, hevosenhoitaja, hevos- ja koirahieroja sekä kouluttautunut Saksassa iilimatohoitoihin. Oheisessa artikkelissa hän kertoo meille miten iilimatohoito toimii. Voit ottaa yhteyttä Emiliaan mikäli aihe herättää lisäkysymyksiä.

IILIMADOT HOITAJINA

Verijuotikkaat (Hirudo medicinalis), tutummin iilimadot, tekevät luonnollisena hoitovaihtoehtona jälleen tuloaan. Tämä vanha hoitomuoto on tänä päivänä mm. Saksassa hyvin yleinen ja käytetty vaihtoehto, Suomessa vielä ehkä hieman vieras hevos- ja koirapiireissä. Verijuotikashoito yleistyykin ehkä ennemmin käyttäjäkokemusten kautta, sen verran erilaisesta hoidosta on kyse.

9e00019f-e722-4ed3-b929-f2faf1382d1e

Verijuotikas on väriltään tumma, jonka selkäpuolella on ruskean oranssi kuviointi. Juotikkaan molemmissa päissä on erittäin tehokkaat imukupit.

Erilainen, mutta hyvin tehokas hoitomuoto

Iilimatohoito perustuu verijuotikkaan erittämään sylkeen, jota se luovuttaa hoidettavan eläimen verenkiertoon verta imiessään. Sylki sisältää erittäin paljon erilaisia vaikuttavia ainesosia. Tunnetuimpina näistä ainesosista ovat mm. hirudiini, kaliini, hyaluronidaasi, destabilaasi, orgilaasi sekä egliini. Näiden aineiden vaikutus saa aikaan veren hyytymisen estämistä, liman irrottumista ja veden sitomista kudoksista muita aineita varten, tukosten avaamista sekä hidastavat tulehdusten syntymistä. Näiden aineiden lisäksi sylki sisältää useita muita aineita.

Hoitoa voidaan käyttää moneen erilaiseen vaivaan

Yleisimpänä hoitokohteina ovat eläinten raajojen vammat, kuten jännevammat ja nestekertymät. Käyttökohteita ovat myös lihas- ja aineenvaihduntaongelmat, haavat, iho-ongelmat, sarkoidit, hematoomat eli mustelmat, akuutit ja krooniset kiputilat, tulehdukset sekä ihottuman hoito ja lukemattomat muut vaivat. Hoidettavasta vaivasta riippuen, hoitokertojen määrä vaihtelee kertaluonteisesta hoidosta useamman hoitokerran sarjaan, jotta tuloksesta saadaan paras mahdollinen.

4d608278-1e92-4489-89e4-2759ace32470

Iilimadoilla voidaan hoitaa erilaisia iho-ongelmia. Pääsääntöisesti eläimet ottavat hoidon vastaan positiivisesti.

 

Jännevammojen hoidossa on saatu hyviä tuloksia paranemisen nopeutumisena, nestekertymiä on saatu poistumaan kokonaan vaikka kortisonihoidolla ei ole tuloksia saatu. Koirien hoidossa parhaaseen tulokseen olen päässyt vanhan tapaturman seurauksena kertyneen nesteen poistossa sekä spondyloosin (selkärangan rappeumasairaus) kivun lievityksessä, jonka seurauksena vahvaa lääkitystä saatiin vähennettyä. Vaikutus on tietenkin hyvin yksilöllistä ja tapauskohtaista.

Hoito

Hoidossa käytettävien iilimatojen määrä vaihtelee hoidettavan eläimen koosta sekä vaivasta. Iilimadot hakeutuvat rajatulla alueella hoidon kannalta parhaimpaan kohtaan seuratessaan mm. tulehduksen aiheuttamaa lämpöä. Ne purevat pienen haavan ihon pintaan ja alkavat imeä verta sekä luovuttavat hoitavaa sylkeä. Hoidon kesto riippuu siitä, miten pitkään iilimadot pitävät voimakkaalla imuotteellaan kiinni, keskimäärin kymmenestä minuutista tuntiin. Eläimet reagoivat hoitoon yleensä rauhallisesti. Se, miltä purema tuntuu on täysin yksilöllistä. Ihmiset sanovat pureman tuntuvan poltteena, pienenä sahausliikkeenä tai kirvelynä. Hoidon jälkeen puremahaava jää vuotamaan tunnista jopa 12 tuntiin, tämä on toivottu reaktio. Puremahaavan verenvuodon loputtua ja ruven muodostuttua, eläintä voidaan liikuttaa normaaliin tapaan, huomioon ottaen, että toisille hoito voi aiheuttaa pientä väsymystä jolloin liikutus pitää tehdä eläimen ehdoilla. Hoito ei edellytä karvojen poistamista hoidettavalta alueelta.

iilimadot

Hoidettava alue voidaan rajata, jolloin madoille annetaan vapaus hakeutua hoidon kannalta otollisimpaan kohtaan. Hoidon suorittaminen ei edellytä karvojen poistamista.

Hoito on täysin turvallinen

Verijuotikas on hoito on eläimelle täysin turvallinen. Tapauskohtaisesti puremahaavan ympärille muodostuu mustelma, punoitusta tai alue voi kutista. Nämä ovat täysin normaaleja reaktioita. Vain erittäin harvoissa tapauksissa puremahaavaan voi muodostua tulehdus. Tällainen tulehdus voidaan kuitenkin hoitaa antibioottikuurilla. Hoitoa ei voida suorittaa, mikäli eläimellä on kuume, huono yleiskunto (aliravitsemus), anemia tai lääkitys, jolla on vertaohentava vaikutus. Hoidettavalla alueella ei tule käyttää hajusteita sisältäviä hoitotuotteita vähintään kahteen hoitoa edeltävään päivään, sillä iilimadot reagoivat tuoksuihin voimakkaasti, eivätkä täten suostu tarttumaan iholle.

 

Verijuotikas (Hirudo medicinalis)

– Tunnetaan tutummin nimellä iilimato

– Sekoitetaan usein Suomenkin vesissä elävään hevosjuotikkaaseen, jolla ei ole verijuotikkaan tavoin hoitavaa vaikutusta. Verijuotikas on tiedettävästi hävinnyt Suomen vesistöistä lähes kokonaan.

– Verijuotikkaalla on kolme leukaa, jossa jokaisessa on 80 pientä hammasta. Puremahaava muistuttaa Y-kirjainta.

– Verijuotikkaan koosta riippuen, se pystyy jopa 6-10 kertaistamaan oman kokonsa verta syödessään.

– Käyttämäni verijuotikkaat tulevat Saksalaiselta verijuotikaskasvattamolta, jossa olen itse suorittanut koulutuksen eläinlääkäreiden ohjaamana.

Teksti: Emilia Frisk

Lue aiheesta lisää Emilia Friskin verkkosivuilta:

www.emiliafrisk.fi

EF_logo

 

Naruriimun solmiminen

Miten naruriimu solmitaan?

Naruriimussa ei ole solkia vaan riimu kiinnitetään solmimalla niskahihna vasemmalla puolella olevaan lenkkiin. Naruriimua ei ole kuitenkaan tarkoitus solmia aivan tavallisella solmulla vaan tähän on oma tapansa. Oikeaoppinen solmu pysyy hyvin kiinni mutta on kuitenkin helppo avata eikä mene ns. umpisolmuun.

Naruriimun solmimisohje videolla:

Naruriimun solmimisohje kuvina:

2016-03-10 11.21.58.jpg

1. Pujota niskahihna lenkin sisäpuolelta (hevosen puolelta) ulos.

2016-03-10 11.22.03.jpg

2. Vedä naru alakautta hevosen puolelta eteen.

2016-03-10 11.22.21.jpg

3. Pujota narun pää kuvan mukaisesti muodostuneesta lenkistä taaksepäin.

2016-03-10 11.22.27.jpg

4. Kiristä.

2016-03-10 11.22.29.jpg

VALMIS! 😉

 

Miten loimen jalkalenkit laitetaan ja miksi?

Useissa loimissa on jalkalenkit jotta erityisesti loimen takaosa pysyisi hyvin paikallaan esim. hevosen piehtaroidessa. Jalkalenkit voivat olla joko joustavaa tai joustamatonta materiaalia. Yleensä niissä on kuitenkin säätömahdollisuus. Jalkalenkki on yleensä kiinteämmin kiinni hieman helman alla hevosen kupeen paikkeilla. Hihnan toisessa päässä oleva pikalukko kiinnitetään loimen takareunalla sijaitsevaan lenkkiin.

Loimen jalkalenkkien tulee olla niin lyhyellä ettei hevonen esim. maatessaan saa jalkaansa pujotettua läpi. Liian lyhyet jalkalenkit voivat kuitenkin myös hiertää ikävästi.

Miten jalkalenkit sitten laitetaan kiinni? Tästä ollaankin monta mieltä ja eri tapoja tähän on ainakin kolme.

Ristiin, kiinni vastakkaisille puolille

Ristiin, kiinni vastakkaisille puolille

Plussaa:

  • Pitää loimen kohtuullisesti paikallaan vaikka toinen hihnoista irtoaisikin
  • Ei yleensä hierrä reiden sisäpintoja

Miinusta:

  • Ei ehkä paras tapa oriiden loimittamisessa

Toisen läpi, kiinni omille puolilleen

Toisen läpi, kiinni omille puolilleen

Plussaa:

  • Ei hierrä reiden sisäpintaa

Miinusta:

  • Ei ehkä paras tapa oriiden loimittamisessa
  • Toisen hihnan irrotessa loimi voi valahtaa toiselle puolelle

Vain jalan ympäri, kiinni omille puolilleen

Vain jalan ympäri, kiinni omille puolilleen

Plussaa:

  • Ei häiritse oriin sukukalleuksia

Miinusta:

  • Toisen hihnan irrotessa loimi voi valahtaa toiselle puolelle
  • Voi hiertää reiden sisäpintaa

 

Miten sinä laitat jalkalenkit ja miksi?

HYÖNTEISKARKOTTEET JA -MYRKYT – LUVANVARAISUUS

Monia kummastattuttaa miksi hyönteiskarkotteisiin liittyy niin paljon polemiikkia ja miksi luonnonmukaisia selväsanaisia hyönteiskarkotteita ei kauppojen hyllystä löydy.
Nyt vielä tehokkaaksi ja turvalliseksi havaittu Derma3 levottomuutta vähentävä voide ja suihke on vedetty pois markkinoilta.
Mistä tässä oikein on kyse??
Tiedustelimme asiaa SOLHEDS-tuotesarjan kehittäjältä Saija Pihkaselta.

Solheds Derma3 levottomuutta vähentävä suihke on Suomen viranomaisten tulkinnan mukaan luvanvarainen. Ruotsin tulkinnan mukaan se on kuitenkin vapaasti markkinoitavissa ja myynnissä.

Miksi Derma3 levottomuutta vähentävä voide ja suihke vedettiin pois markkinoilta?

Keväällä ilmestyi mainos laajalla jakelulla, jossa ko. tuotteet oli nimetty Derma3 hyönteisvoide ja Derma3 hyönteissuihke. Sain mainoksen oikoluettavaksi ja korjasin nimet oikein, mutta korjaus ei mennyt painoon asti. Kyseessä oli itsenäisen jälleenmyyjän mainos, ei SOLHEDSin järjestämä mainos.

Virheellinen nimi mahdollisti kilpailijalle valittamisen viranomaisille biosidiasetuksen nimissä. Sain viranomaisilta heti ilmoituksen tuotteiden luvanvaraisuudesta sekä selvityspyynnön. Tein kattavan selvityspyynnön, jossa kävin lävitse 1) hevostalouden ja hyönteiskarkotteiden merkityksen kesällä hevosille, 2) selvitin lukuisten luonnonöljyjen sisään rakennetun ominaisuuden eli hajun karkottavan vaikutuksen hyönteisiin, 3) selvitin tuotteissa  käytettyjen luonnonöljyjen muut käyttöominaisuudet, jotka tukivat tuotteiden etiketeissä annettua käyttötarkoitusta.

Suomen viranomaiset pysyivät jo ennen selvitystä ilmoittamassaan kannassa, jossa Derma3 levottomuutta vähentävä voide ja suihke ovat yksiselitteisesti Suomen viranomaisten tulkitsemana hyönteiskarkotteita ja tällöin biosidilasetuksen alaisia ja markkinointi luvanvaraista. Koska lupaa ei ole, oli tuotteet vedettävä pois markkinoilta.

Ruotsissa samat tuotteet ovat vapaasti markkinoitavissa ja myynnissä, koska Ruotsin viranomainen ei ole tulkinnut tuotteita biosideiksi.

 

Huomioitavaa on, että ko. tuotteiden sisältämät ainesosat ovat vain viranomaisten tulkitsemassa hyönteiskarkotekäytössä luvanvaraisia eli tuotteisiin ei sellaisenaan liity mitään viranomaisten arvioimaa turvariskiä ympäristölle, eläimille tai ihmisille. Ruotsissa samat tuotteet ovat vapaasti markkinoitavissa ja myynnissä, koska Ruotsin viranomainen ei ole tulkinnut tuotteita biosideiksi. Eli kaikki tuotteissa käytetyt ainesosat ovat hyväksyttyjä muissa käyttötarkoituksissa, myös Suomessa.

Miksi tuotteita ei saa kutsua hyönteiskarkotteiksi?

Sanojen ”hyönteis” ja ”karkote” käyttö viittaa arvaten tuotteen hyönteiskarkote käyttötarkoitukseen. Kaikki hyönteisten karkottamiseen/torjuntaan käytettävät  tuotteet, joiden vaikutusmekanismi on kemiallinen, ovat luvanvaraisia. ”Uusi” EU biosidiasetus ei tee eroa oliko hyönteisten karkottamiseen käytetty aine tosiasiallisesti myrkky vai tuhat vuotta turvallisesti käytössä ollut luonnonaine.

Vaadittu lupaprosessi on molemmille sama, sekä synteettisille myrkyille joilla ei ole muuta kuin hyönteismyrkkykäyttö sekä luonnonaineille, joilla on lukuisia esim.  terveyttä tukevia käyttötarkoituksia.  Lupaprosessi on hyvin raskas ja kallis ja lisäksi on vielä maakohtaiset rekisteröintimaksut.  Hyönteiskarkotesanan käytön oikeuttava kustannus on todella korkea, johon luonnontuotteita valmistavilla pienyrityksillä ei ole varaa.

Tämän takia ei markkinoilla ole ainuttakaan laillista/luvanvaraista luonnonmukaista kemiallisesti vaikuttavaa hyönteiskarkotetta, joka soveltuisi hevosten käyttöön laitumille jne.

Lukuisat luonnonaineet karkoittavat hyönteisiä ja niiden käyttö muissa käyttötarkoituksissa on sallittua, eikä vaadi lupaa.

 

Laventeli-, sitronella-, piki-, neem-, eukalyptus-, neilikka-, setri-, piparmittu-, kaneli-, kissanminttu-, tea tree-, timjami-, sitruunaruoho-, sitruuna-, appelsiini-, basilika-, ja mäntyöljy sekä lukuisat muut luonnonaineet ovat hyönteisiä karkottavia. Tämä on niiden hajun kautta niihin sisäänrakennettu ominaisuus. Kaikilla näillä öljyillä on myös muita käyttötarkoituksia ja niiden käyttö muissa käyttötarkoituksissa on sallittua, eikä vaadi lupaa. Eli luvanvaraisuudella ei suojella kuluttajaa, ympäristöä tai eläimiä miltään haittavaikutuksilta.

Miksi aluksi sai myydä ja nyt ei?

Tuotteiden käyttötarkoitus oli hyönteisten aiheuttaman levottomuuden vähentäminen. Tuotetta ei markkinoitu hyönteiskarkotekäyttöön. Tuotteet lanseerattiin myös sillä olettamuksella, että lukuisat jo markkinoilla olevat deot ja sprayt, joista valtaosa ulkomaisia vailla mitään tietoa käytetyistä ainesosista jne… olivat ok, niin miksei myös Derma3 levottomuutta vähentävä suihke ja voide.

Tuotteiden alkuperäinen nimi oli Derma3 Levottomuutta vähentävä hyönteisvoide ja – hyönteissuihke, joka muutettiin Derma3 levottomuutta vähentävä voide ja suihke nimisiksi neuvoteltuani Ruotsin viranomaisten kanssa. Tämä muutos oli Ruotsiin riittävä.

Suomessa viranomaiset saivat valituksen ja valituspaineen alla ei tilaa keskustelulle ollut ja ratkaisu oli viranomaisille turvallinen markkinointikielto tuotteille.

Poljetaanko tässä jo sananvapauslakia?

 

Kuka määrää säännöistä/kuka keksii säännöt? mihin ne perustuvat?

Hyönteiskarkotteiden osalta on kyse lainsäädännöstä, jolloin laki ja asetus on sääntöjen perusta. Tässä kyseessä EU tason biosidiasetus, joka voimassa kaikissa EU maissa. Asetusta valvovat viranomaiset ja maakohtaiset erot ovat varsin suuret viranomaisten tulkinnoissa ja aktiivisuudessa.

Suurissa hevosmaissa, joissa merkittävä hevostalous on viranomaisvalvonta tämän asian osalta heikompaa. Sinänsä merkillistä, kun yksi biosidiasetuksen tarkoituksista on ”sisämarkkinoiden toiminnan parantaminen säädöksiä harmonisoimalla”. Suomalainen kulttuuri pitää sisällään korkean lain ja asetusten kunnioittamisen ja siten lakien ja asetusten kyseenalaistaminen ei ole meille tyypillistä, leimautuu helposti valittajaksi. Ulkomailla taas tulkintaa ja ”kotiinpäin vetoa” esiintyy runsaasti.

Pikiöljy on sallittu shampoossa ja muissa hoitotuotteissa, mutta ei hyönteiskarkotteena.

 

Biosidiasetus on mennyt lävitse ilmeisemmin ilman, että luonnonaineet olisi tullut huomioiduksi tai sitten vahvasti kemian teollisuuden lobbaamana, jonka johdosta asetus on hyvin epäjohdonmukainen. Pikiöljy on sallittu shampoossa ja muissa hoitotuotteissa, mutta ei hyönteiskarkotteena. Tämän ristiriitaisuuden korjaamiseksi toivat viranomaiset uuden ”yksinkertaistetun lupamenettelyn” luonnonaineille, jolla pyritään korjaamaan alkuperäisen asetuksen aiheuttamat kömmähdykset. Tämä prosessi on vielä vaiheessa ja vain muutamia viranomaisprosessin läpikäymiä luonnonaineita on hyväksyttynä biosidi eli hyönteiskarkote tehoaineiksi, jolloin hyvää karkotetta ei saa laillisesti aikaiseksi.

Hyvä luonnonmukainen hyönteiskarkote on pitkäkestoinen kunnon ”hajumeteli”, jonka alle voidaan eläin ”piilottaa”, haju peittää eläimen oman hajun ja häiritsee näin hajuaistin perusteella saalistavia hyönteisiä kuten polttiaisia ja punkkeja ja lukuisia muita.

Miksi jotkut saavat käyttää karkote nimeä?

Luvallisesti saavat hyönteiskarkote nimeä käyttää vain ne tuotteet, joiden tehoaineet on EU tasolla rekisteröity ja näille tuotteille on haettu myös maakohtainen lupa viranomaisilta. Suomessa lupa haetaan TUKESilta.

Luvallisia hyönteiskarkotteita hevoskäyttöön on vain muutama, joten näillä yrityksillä on  suuri intressi puolustaa omaa kaupallista asemaansa. Mitä vähemmän kilpailua, sen enemmän myyntiä omalle tuotteelle.

Eli onko kyse taas jonkinlaisesta ”rahastuksesta” viranomaisten taholta?

Viranomaiset toimivat voimassa olevien asetusten ja lakien valvojina. Taloudellinen aspekti asiassa on toki merkittävä. Pelkkä ”aloitusmaksu” uuden biosidi tehoaineen arvioinnille on 138 000€, katto rajattu 338 000€. Lisäksi kaikki muut maksut ja varsinaisille valmisteille, jotka sisältävät ko. tehoaineen/tehoaineita on omat maakohtaiset lupamaksunsa.

Varsinaiset tehoaineen kustannukset kattavat isot monikansalliset yritykset, jotka omistavat nämä molekyylit ja jakelijat maissa maksavat maakohtaiset kulut. Luonnonaineilla ei ole ”omistajaa” ja siten kulun jakajiakaan ei löydy, jotta nämä tuhat vuotta vanhat öljyt saataisiin rekisteröityä laillisiksi biosiditehoaineiksi. Tällaisen prosessin ylläpito nielee rahaa ja kulut on saatava katettua ja arvaten ne siirtyvät loppupeleissä myös tuotehintoihin.

Vastaava asetus voitaisiin antaa vaikka sekamehun janojuoma käyttötarkoitukselle, jossa tämä käyttötarkoitus olisi luvanvarainen ja maksullinen, mutta ruokajuomaksi sekamehua saisi markkinoida vapaasti

 

Luonnonaineiden luvanvaraisuus biosidikäyttöön ei palvele ihmisten, ei eläinten eikä ympäristön etua. Vastaava asetus voitaisiin antaa vaikka sekamehun janojuoma käyttötarkoitukselle, jossa tämä käyttötarkoitus olisi luvanvarainen ja maksullinen, mutta ruokajuomaksi sekamehua saisi markkinoida vapaasti. Viranomaisten tehtävä olisi sitten valvoa tätä asetusta ja kerätä maksut valvonnan ja prosessin ylläpitokustannuksiin. Joisivatko ihmiset ilman lupaa olevaa sekamehua myös janojuomana, onkin sitten haasteellisempaa valvonnalle ja asettaisi viranomaiset tulkitsemaan markkinointiviestintää, ettei ihmisiä ilman lupaa kehotettaisi juomaan janoonsa sekamehua.

Biosidiasetuksen seuraamukset?

Seuraamus rajoitteista on synteettisten hyönteismyrkkyjen käytön kasvu, joista monet hermomyrkkyjä

 

Biosidiasetuksen tarkoitus  taata terveyden ja ympäristönsuojelun korkea taso on helppo kyseenalaistaa, kun luonnonaineiden käyttöä on rajoitettu tiukasti hyönteiskarkote käyttötarkoituksessa.  Seuraamus rajoitteista on synteettisten hyönteismyrkkyjen käytön kasvu, joista monet hermomyrkkyjä. Mitään ikaridiini, permetriini tai pyretriini pohjaista myrkkyä en itse halua omille hevosilleni laittaa, varsinkaan kesäihottumaiselle. Kaikilla näillä aineilla on haittavaikutuksena ihoärsytys.

Asetusta voidaan hyvin käyttää markkinoilla kilpailun rajoittamiseen tekemällä valituksia viranomaisille. Kevättalvella sain toiselta ulkomaiselta hyönteiskarkotteita myyvältä yritykseltä ilmoituksen, etteivät tule sallimaan SOLHEDS-tuotteiden markkinointia. Ymmärrettävää on, että näiden muutaman yrityksen näkökulmasta heidän maksettua kansallinen lupa, ei ole oikein, että muut olisivat markkinoilla maksamatta kalliita lupamaksuja. Tosin kuluero tasaantuu jo raaka-aineostoissa, jossa luonnonaineiden raaka-ainekustannus on moninkertainen verrattuna synteettisiin aineisiin.

Lähtökohta, jossa rinnastetaan luonnonöljyt esim. laventeliöljy ja hermomyrkky on täysin irrationaalista.

 

Lähtökohta, jossa rinnastetaan luonnonöljyt esim. laventeliöljy ja hermomyrkky on täysin irrationaalista. Laventelia voi laittaa vaikka 100% suoraan iholle, mutta ei pyretriiniä, permetriiniä tai ikaridiiniä. Ikävää pykäläviidakossa on myös se, että niiden aiheuttamat kustannukset tekevät pienyrittäjille toiminnan mahdottomaksi. Pahimmillaan jää jäljelle vain monikansalliset yritykset tuotteineen. Raskaat lupamenettelyt kustannuksineen vyörytetään tietysti myös tuotehintoihin.

Monet ulkomaiset tuotteet välttyvät valituksilta ja valvonnalta pimittämällä tuotteiden raaka-ainetiedot

 

SOLHEDS-tuotesarjassa en jatkossa uskalla antaa enää kuluttajille avoimesti tietoa niistä eteerisistä öljyistä, jotka ovat myös hyvin tunnettuja hyönteisiä karkottavista ominaisuuksistaan, vaikka tuotteilla olisi selvästi toinen käyttötarkoitus. Suomalaisena yrittäjänä joudun tässä kopioimaan  hyvin arveluttavaa ja kuluttajille haitallista käytäntöä eli pimittämään raaka-aineet, jonka turvin monet ulkomaiset tuotteet välttyvät valituksilta ja viranomaisten valvonnalta.

Derma 3 Levottomuutta vähentävän voiteen tuoteseloste

Rehellinen suomalainen tapa ilmoittaa tarkasti raaka-ainesisältö ei olekaan toivottavaa?

Osaltani toivon viranomaisten kanssa yhteistyötä, jotta biosidiasetus saataisiin paremmin vastaamaan näiden tuotteiden käyttäjien tarpeita ja huomioimaan myös valmistajat ja tämä kaikki vielä yhteensovitettuna viranomaisvalvontaan. Asetusten tulisi olla ihmisiä varten, eikä ihmisten asetuksia varten.

SOLHEDS Derma3 Levottomuutta vähentävä suihke ja voide olivat erittäin toimivia tuotteita ilman myrkkyjä. Eikö sitä tai jotakin vastaavaa ole koskaan enää saatavilla?

Vaikea kysymys vastattavaksi 10 sivuisen viranomaisille tehdyn selvityksen jälkeen, jonka lopputuloksena oli näiden tuotteiden markkinoilta poisveto, jolloin arveluttaa mitä uskaltaa vastata. Selvityspyynnön yhteydessä pyysin myös neuvoa viranomaisilta kuinka kehittää laillinen luonnonmukainen karkote eli työn alla on luvallisen/laillisen hyönteiskarkotteen kehitys.

Mikä tahansa tuote, joka sisältää aiemmin mainittuja luonnonöljyjä on hyönteisiä karkottava. Huomioitavaa on, että luvanvaraisuus on siis rajattu hyönteiskarkotekäyttötarkoitukseen

 

Huomioitavaa on, että luvanvaraisuus on siis rajattu hyönteiskarkotekäyttötarkoitukseen. Niinpä mikä tahansa tuote, joka sisältää aiemmin mainittuja luonnonöljyjä on hyönteisiä karkottava.  Karkotekäytössä merkittävää on kuinka vahva ”hajumeteli” on peittääkseen hevosen oman hajun ja kuinka kauan haju kestää.

Asetuksen ja valvonnan alla kukaan meistä luonnontuotteita valmistavista yrityksistä ei voi ”markkinoida sekamehua janojuomana, vaan ainoastaan ruokajuomana.”

 

 

 

Miksi hevonen heittää kielen kuolaimen päälle?

kielenheitto

Hevonen on nostanut kielensä kuolaimen päälle.

Kuolaimen tulisi levätä hevosen suussa kielen päällä. Joskus hevoset pyrkivät heittämään kielensä kuitenkin kuolaimen päälle, mikä vaikuttaa mm. hallittavuuteen ja kuolaintuntumaan.

Mitä syitä tähän voi olla?

Tottumattomuus kuolaimeen

Nuori hevonen voi yrittää saada vieraan esineen pois suustaan ja saa samalla kielen kuolaimen päälle.

Kuolaimen voi säätää aluksi hieman korkeammalle suussa jolloin kieltä on vaikeampi saada yli. Kun hevonen tottuu kuolaimeen, voidaan sitä taas laskea alemmas. Lue lisää kuolaimen sijainnista TÄÄLTÄ.

Ohjasotteisiin ja kuolaintuntumaan nuori hevonen tulisi totuttaa vasta kun se on tottunut kuolaimen pitämiseen suussaan. Ohjasotteisiin ja kuolaimen paineeseen totutetaan myös vähitellen. Yksi hyvä keino on jakaa kuolaimeen kohdistuvaa painetta osin myös turvan päälle käyttäen esim naruriimua piirroskuvan osoittamalla tavalla.

Ohja kiinnitettynä naruriimuun joka on pujotettu kuolainrenkaan läpi.

Kuolaimella on liian pitkään jatkuva paine.

Tämä on todennäköisesti yleisin syy kielen heittämiseen. Jos paine (veto ohjasta) ei milloinkaan hellitä, hevonen pyrkii siitä eroon tavalla tai toisella. Se nostaa kieltään ylöspäin, tai nostaa sen kuolaimen päälle. Hevonen voi myös koittaa lievittää painetta rullautumalla kuolaimen alle kääntäen turpaa ryntäisiin. Kuolaimen mallista ja toimintamekanismista riippuen tämä voi lieventää kuolaimen vaikutusta.

Tämän korjaaminen vaatii ratsastajalta huolellisuutta käden kanssa. Käden tulee olla joustava ja elävä. Keskity seuraamaan milloin pidät joustavan tuntuman ja milloin käsi vetää tai lukkiutuu. Voit kokeilla harjoitusta jossa saat ”koskea” ohjiin vain 1-2 sekuntia kerrallaan.

Liian pitkä tai alas säädetty kuolain

Liian pitkä kuolain roikkuu hevosen suussa kuin löysä pyykkinaru ja laskeutuu alemmas keskiosaltaan. Lue lisää kuolaimen pituuden valinnasta TÄÄLTÄ. Kun kuolain on alhaalla, on kieli helppo sujauttaa yli mikäli hevosella on tähän taipumusta. Samoin jos kuolain säädetään suussa kovin alas.

Kuolaimen malli

Kuolaimen malli yksinään ei yleensä “aiheuta” kielenheittämistä. Kuolaimen suukappaleen mallin valinnalla voidaan kuitenkin monesti auttaa tavasta eroon pääsemisessä.

Jotkut hevoset eivät viihdy kuolaimen kanssa jonka paine kohdistuu kieleen. Ns. kielentilallisia kuolaimia on hyvin monenlaisia. Jotkut ovat hyvin ”radikaaleja” ja toisissa on vain mieto muotoilu joka vähentää kieleen kohdistuvaa painetta. Keskiosa on kielentilallisessa kuolaimessa kaareva niin että kielelle on tilaa kaaren alla.

Kielenheittäjälle kuolainta valitessa pitää erottaa kaksi asiaa. Pyritäänkö kuolaimella estämään kielen heittäminen ns. vaikealla tapauksella vai riittääkö kun valitaan hevoselle sopivampi kuolain? Suurella kielentilalla varustettu kuolain ei useimmiten ole paras pitkäaikaiseen käyttöön, mutta tarpeen joskus katkaisemaan opittu tapa.

Joillekin riittää kun tehdään pienempiä muutoksia kuolainvalinnassa ja kielentila on lievempi. Joillakin toimii esim sylinterikuolain tai joillekin riittää kun valitsee suuhun paremmin mahtuvan, ohuemman kuolaimen.

Tarkistuslista kun hevonen heittää kieltä kuolaimen päälle:

1. Säädä kuolain oikealle korkeudelle.

2. Tarkista ettei kuolain ole liian pitkä

3. Varmista että hevonen ymmärtää mitä siltä pyydetään.

4. Tarkkaile oman kätesi toimintaa.